2 kk

Elian syntymästä on kulunut noin 2 kuukautta. Järkyttävää, miten tää aika menee niin nopeasti. Taidan päivitellä sitä jokaisessa tekstissäni :D. Elämä kahden lapsen kanssa on ollut melkoisen kiireistä ja aikataulutettua ja tänne ehdin kirjoittelemaan vain harvakseltaan. Mutta nyt yritän ehtiä kertomaan meidän kuulumisia edes jonkin verran.

Nyt viikonloppuna järjestimme Eetin 3-vuotissynttärit ♥ Synttärisankari oli niin onnessaan kaikista lahjoista ja ystävistä joita tuli kylään :). Eetille tehtiin omakin kakku, joka sopi meidän moniallergiselle, mutta yllättäen hän ei sitä halunnut edes maistaa ;). Onneksi kaurajäätelö ja karkit maistuivat sitten sitäkin enemmän :P. Tällä kertaa sain onneksi siskolta ja anopilta apua leipomuksiin, koska omat kädet olivat ihan täynnä lasten hoitamista. Yksisarviskakun leipoi T:n työkaveri. Kakulla oli aamulla vielä silmätkin, mutta ne sulivat ja putosivat päästä ennen juhlia :D. Kakkua pitikin korjailla vielä ennen juhlien alkua, mutta kakku saatiin onneksi pelastettua :).

Samana viikonloppuna sain juhlia neljättä äitienpäivääni kotona ja anopin herkullisessa lounaspöydässä ♥ Eeti oli askarrellut suloisen käsilaukun muotoisen äitienpäiväkortin hoidossa ja istuttanut kukan siemeniä purkin kasvamaan ♥ *niisk* Ja T oli hankkinut ihanaa hemmottelua mulle jalkahoitolahjakortin muodossa ♥

Mutta sitten meidän ihan tavalliseen arkeen. Meillä on ollut hieman raskasta menoa viime aikoina. Elia on kovin itkuinen päivisin, hän viihtyy vain hyvin lyhyitä aikoja matolla tai sitterissä, jos häntä ei jatkuvasti viihdytä. Kantoliina- ja reppu ovat arjen pelastus, siellä pikkumiehen on hyvä olla ♥ Selkeästi itkut liittyvät vatsantoimintaan, ilma jää herkästi mahaan kiertämään ja tilanne helpottuu aina hieman kun niitä saadaan pihalle. Suihkutissihoitoa yritän myös tehdä. Kävin Elian kanssa kolme kertaa vyöhyketerapiassakin, mutta emme saaneet siitä selkeää apua vaivoihin. Toki Elia nautti käsittelystä ja nukkui yleensä hoidon jälkeen hyvät päiväunet, mutta pitempiaikaista apua emme siitä saaneet. Meidän vyöhyketerapeutti on päivätyössä äitiysneuvolassa, joten juttelimmekin käynneillä laajasti konsteista joita itkuihin yleensä kokeillaan. Esim. Cuplatonit, maitohappobakteerit, d-vitamiinin tauottaminen on tullut kokeiltua. Meidän Eetihän on edelleen kovin allerginen, joten allergioiden mahdollisuus myös Elian kohdalla on todellinen. Nyt onkin koittanut se hetki, että aloitan kahden viikon maidottoman ruokavalion ja katsotaan onko sillä mitään vaikutusta Elian vointiin ja itkuihin. Onneksi nämä imetysdieetti-jutut on tuttuja viime kerrasta, joten tiedän mistä lähteä liikkeelle. En kylläkään odota tätä ruokavalion rajoittamista yhtään innolla, mutta oon tietenkin valmis sitä testaamaan, jos siitä suinkin olisi apua meidän arkeen ja pikkuisen oloon.

Haikeana luin juuri tänään meidän maaliskuisten vauvojen facebook-ryhmästä, kuinka joku kyseli että mitä kaikkea toiset äidit vauvojensa kanssa puuhastelevat päivisin ja millaiset rytmit itsekullekin on kehittynyt vauvan kanssa. Meillä ei rytmeistä ole tietoakaan, Elian hereillä ollessa kanniskelen häntä ympäri kämppää, koska se on oikeastaan ainut asia mikä häntä rauhoittaa. Ja unien aikana yritän mm. saada itselleni päivävaatteet päälle, ruuan syötyä ja kotityöt tehtyä. Ja silloin, kun Eetikin on kotona, yritän saada hänelle ruuat laitettua ja keksittyä tekemistä. Ei puhettakaan, että lähtisin minnekään kahville istuskelemaan, saatika shoppailemaan :D. Sitä huutokonserttia ei jaksais kuunnella. Meikäläiselle on kova suoritus jos selviän Elian kanssa ruokakauppareissun ilman suurempia huutoja :P. Vaunuissa viihtyminenkin on vähän niin ja näin. Muistan kyllä, että Eetikin alkoi viihtymään vaunuissa paremmin vasta syksyn viileiden säiden saapuessa.

Ylipäänsä tämä yhdistelmä; hyvin vilkas 3-vuotias ja vaativa pikkuvauva, on ollut haastavaa meikäläiselle. Ai, että olis elämä helppoa jos vauva suostuisi olemaan edes hetkiä sitterissä itkemättä, kun yrität ruokkia isomman lapsen tai että vauva nukkuisi joskus kauemman kun vartin verran :P Toki joskus saattaa tulla tunnin päikkäritkin, mutta silloin pitää olla kaikki taivaanmerkit oikeassa asennossa. Uskon, että tähän arkeen tulee jotain järkeä, kunhan vauva kasvaa hieman isommaksi, mutta nyt juuri täällä on melko mielenkiintoista menoa päivisin. Öisin onneksi pääsääntöisesti nukutaan ja syödään, välillä kyllä hyvin tiheästikin. Alkuyöstä saattaa tulla yksi 3 tunnin unipätkä ja sen jälkeen tankkailua onkin tunnin välein aamuun asti :P. Sanonkin usein aamuisin, että joka aamu mä herään uuteen päivään vaan entistä väsyneempänä :P. Oikeesti, välillä tää musta huumori on ainoa asia mikä helpottaa. Tuntuu, että alkanut siitepölykausikin väsyttää mua, kyllähän sekin yksi allergiaoire on.

Vähän oon alkanut miettimään, että jostakin näitä voimavaroja pitäisi nyt saada lisää. Mutta onko se sitten perhetyöstä, Eetin hoitoajan lisäämisestä vai mistä. Tätä nyt tuumataan vielä. Koiriakin niin murehdin, kun tää meno on niin väsynyttä, että ne on kyllä auttamatta jääneet vaille kaikkea ylimääräistä huomiota. Onneksi ne on tottuneita sohvaperunoita ja pääsevät kyllä lenkille aina kun mahdollista, mutta silti.

Mutta nyt mä meen tekemään iltapalaa, ennenkuin bebe taas herää. Vähän pirteämpää viikon aloitusta teille muille :P