Vihdoinkin sitä unikoulua, ikävää sairastelua ja koirajuttuja

Voi morjes, mitä menoa täällä on taas ollut :( Tekis mieli kirjoittaa monta kirosanaa. Viimeksi, kun kirjoittelin meidän aikeista toteuttaa unikoulua, on suunnitelmat muuttuneet moneen kertaan. Ekalla yrityksellä, Eetiä alkoi vaivaamaan (ilmeisesti?) tulossa olevat poskihampaat ja yöt menivät ihan itkuisiksi, juuri kun olimme unikoulua aloittamassa. Kipeän lapsen kanssa, kun ei unikouluja saisi toteuttaa. Eli siis rauhoitettiin tilanne viikoksi. Seuraavalla kerralla, kun olimme aikeissa unikoulua toteuttaa, Eetille nousikin yöllä kuume, nenä meni tukkoon ja sehän tarkoittaa samaa kuin = ei nukuta. Kyllä lapsen tukkoinen nenä on yks karseimpia asioita lapsen sairastaessa :(. Vinkkinä muuten muille, meillä ei oo tukkoisen nenän hoitoon auttanut mikään muu kuin keittosuolatipat tai höyryhengitys suihkussa. Nenäsumutteilla, sipulilla ja vickillä saa heittää vesilintua! Ihan hyödyttömiä.

No, eihän se flunssa ihan tuosta noin vaan parantunutkaan, vaan seuraavaksi Eetille puhkesi laryngiitti. Ihan ekaa kertaa piti yöaikaan alkaa miettimään, että hetkonen, nyt alkaa tuo yskä kuulostamaan "haukkuvalta" ja pojalla ei kunnolla happi kulje. Ei muuta kuin pihalle seisoskelemaan lapsi peiton mutkassa ja pipo päässä. Auttaa muuten aika nopeasti hengenahdistukseen. Seuraavat päivät ravattiin sitten teekoossa hengittelemässä ventolineä ja E sai suun kautta kortisonia ja parissa päivässä E:n vointi alkoi helpottamaan. Edelleen E:llä on kyllä nuhaa ja pientä yskää, mutta selkeästi parempivointinen. 

Mutta ei siinä vielä kaikki! :D Heti tän jälkeen T sairastui mahatautiin ja tuli kesken työpäivän kotiin sairastamaan. Tottakai mekin Eetin kanssa sairastuttiin, mutta onneksi lievempänä versiona. Tästä tulikin mieleen, että paljonko asiaan vaikutti se, että me Eetin kanssa syödään joka päivä maitohappobakteeria ja T taas ei... Hmm...! No siitä tautiruljanssista onneksi selvittiin.

Ja ettei elämä kävis liian helpoksi, niin me päätettiin vihdoinkin alkaa vieroittamaan Eetiä yösyömisistä :P Me on jouduttu lykkäämään sitä jo ihan liian kauan ja mä alan oleen tosi ahdistunut siitä, etten saa syödä mitä haluan. Kana ja riisi alkaa tulemaan korvista ulos.... Tarkoitus on siis saada kokonaan imetys lopetettua tässä lähiaikoina. Ja nyt kun yöt ovat taas rauhoittuneet, eikä mikään ylimääräinen sekoita yöunia, niin ajateltiin, että NYT on sen aika.

Meillä on siis tällä hetkellä kaksi yötä takana, kun E ei ole syönyt yöllä maitoa. Iltaunille nukuttaessa olen edelleen imettänyt, mutta yöllä en. Ekana yönä E heräsi noin 00.30 ja suuttui aika pahasti, kun maidon sijaan saikin vettä nokkamukista. Itkeskeli noin tunnin verran ja nukahteli välillä olkaa vasten, mutta lopulta saatiin E nukahtamaan omaan sänkyyn. Seuraava herätys oli vasta aamukuudelta(!!), jolloin jo imetinkin Eetin, koska ajattelin, että tästä seuraavaksi noustaankin jo ylös. Koko porukka kuitenkin nukahti vielä pariksi tunniksi, mikä oli kyllä erittäin hyvä juttu.

Seuraavana yönä Eeti heräsi ekan kerran joskus 23.30 ja lyhyen itkeskelyn jälkeen nukahti taas syliin. Seuraava herätys oli 3 aikaan ja silloinkin nopeat sylittelyt riittivät rauhoittamiseen. Sama toistui 5 aikaan ja lopulta 7 tienoilla imetin Eetin ja pojat nousivat silloin ylös ja mä sain jäädä vielä nukkumaan. 

Mielenkiinnolla siis jään odottamaan, miten tuleva yö sujuu, onko herätyksiä yhtään vähempää. Tää koko imetyksen lopettaminen on ollut mulle tosi kova paikka, olisin halunnut vielä jatkaa imetystä, mutta en vaan mitenkään enää pääse sen asian yli, että en saa syödä terveellisesti ja monipuolisesti ja varsinkin kaikki herkut kiusaavat mieltä. Mulla on mennyt ihokin tosi huonoon kuntoon tästä jatkuvasta stressaamisesta ja yksipuolisesta ruokavaliosta ja haluaisin hoitaa senkin kuntoon. 

On tuntunut tosi pahalta myös se, että en oo nyt parina yönä vastannut lapsen tarpeisiin yöaikaan. Vaikka sylissä pitäminen ja silittely ovatkin rauhoittaneet Eetiä, niin silti pääkopassa jyskyttää ajatus, että oon paska mutsi. Vaikka järjellä ajateltuna tiedänkin, että en ole. Huhhuh, on tää äitinä oleminen yhtä tunteiden vuoristorataa...!

Korvikkeen kanssa meillä on sellainen tilanne, että Nutrilon Pepti on meillä ollut käytössä kolmisen viikkoa ja se on tuntunut sopivan. Pientä ihottumaa siitä kylläkin tulee, mutta yöt eivät ole menneet sen takia hulinaksi. Ainut ja aika iso ongelma on, että E ei suostu juomaan sitä, Joten ollaan sekoitettu sitä puuron joukkoon, mutta siten E ei saa sitä niin paljoa, kuin pitäisi. Facebookissa Allergialasten vertaistukiryhmässä joku vinkkasi, että pillimukista lapsi saattaa juoda mitä vaan, mutta meidän tapauksessa siitäkään ei ollut apua. Toki E saattaa pienen hörpyn siitä ottaa, mutta ei kuutta desiä, mikä on päiväannos.... Allergiapolilta taas vinkattiin toisesta maidosta, joka on makeampi, joten voisi sen takia E:lle sopia. Althera oli tuon maidon nimi. No, ei sekään maistunut yhtään sen paremmin. Toki jatketaan vielä sen testailua, eikä tyrmätä sitä heti ekan kokeilun jälkeen... Toki. jos tilanne jatkuu samana, että korviketta menee vain puuron joukossa eikä juomana ollenkaan, on vaihtoehtona ottaa puuttuvat vitamiinit purkista. Tästä oli allergiapolin kanssa puhettakin. Sinne on tulossa kuukauden päästä kontrolli ja päästään samalla ravitsemusterapeutille, joka laskee että E saa ravinnosta tarpeeksi kaikkea. Edellinen käynti jouduttiinkin perumaan laryngiitin takia...

Että on tässä taas ollut aika paljon liikaa kaikkea. Mä niin odotan jo sitä aikaa, että kaikki olis paremmin. Että mä saisin syödä paremmin, meillä nukuttais paremmin, ehtis ja jaksais harrastaa jotakin ja välillä huoltaa parisuhdettakin. Toivon, että se aika ei olis enää kovin kaukana.

Ainut valonpilkahdus lähitulevaisuudessa on Eetin 1wee-synttärit! Voi niisk! Niin tärkeä päivä ♥ Oon saanut iloa siitä, että oon saanut suunnitella ja miettiä synttäreiden teemaa ja koristuksia ja varsinkin niitä tarjottavia. Nähtäväksi jää, saanko mä syödä niitä ite ollenkaan. Kemut meinaan pidetään jo ensi viikon sunnuntaina eli vappupäivänä. Virallinen synttäripäivä on vasta 9.5, mutta meillä saattaa niillä tienoin jo Luna synnyttää :P joten parempi pitää juhlat vähän etukäteen :). Sen verran voin jo kertoa juhlien teemasta, että se tulee väritykseltään ja tarjoilultaan liittymään tuohon vapun juhlintaan :) Eli paljon eri värejä on tiedossa :).

Mutta täytyy sanoa, että yks ihan mahtava juttu saatiin tänä viikonloppuna kokea, Eeti nimittäin otti ekat horjuvat askeleensa ilman tukea ♥♥ Äiti on niin iloinen pikkupojastaan! ♥ Eetin menoa ei kyllä sairastelut ole hidastaneet, seuraavaksi näyttäis nimittäin siltä, että pikkumies oppii juoksemaan :D Sen verran lujaa menee meinaan taaperokärryllä koirien perässä :P

Koiristakin vielä sananen, tai paremminkin tuosta Luna-mammasta :) Lunasta on tullut viime viikkoina todella hellyydenkipeä ja jatkuvasti olisi silityksiä vailla. Tän äidin sylissä on välillä ruuhkaa ;) Luna on ollut myös aika väsynyt ja se taitaa odottaa Eetin päikkäriaikaa yhtä paljon ku minä :D Välillä täytyy kyllä laittaa Luna makkariin rauhassa lepäilemään, kun Eeti on niin kovin kiinnostunut koirista. Muru ei pikkuvauhtihirmusta niin piittaa, vaan juoksee innoissaan karkuun, kun joku kerrankin jaksaa jahdata :P Mihinkähän mä vielä joudun näiden mun kolmen lapsen kanssa :D ♥

Laskin muuten, että Eetin otsasta löytyy tällä hetkellä ainakin 5 kuhmua tai mustelmaa.... Ja toissapäivänä halkesi ylähuuli, kun E kompastui kävellessään sohvan reunaa pitkin... Ai miten niin vauhdikas tapaus?!

Tässä me nautitaan Eetin päikkäreistä ;)...

Luna-mamma :) Vatsa on jo aika paljonkin pyöristynyt, jännityksellä kyllä odotan, montako pentua lopulta syntyy :)

Mutta mitäs teille muille kuuluu? :D