Rakas, raskas arki

Piiiitkän postaustauon jälkeen taas tekstiä! Monenlaista touhua on tässä välissä ollut, suurimpana syypäänä hiljaisuuteen on kuitenkin ollut väsymys. Välillä tuntuu, että aivot lyö aivan nollaa enkä keksi muuta kirjoitettavaa (vaikka sitä olisi!) kuin valittaminen tästä kroonisesta väsymyksestä. Joten kirjoitetaanpa siitä muutama sana, niin päästään sen asian yli :P

Meillä siis E tekee tällä hetkellä hampaita, ne ovat vaivanneet jo useamman viikon, mutta puhkeaminen näköjään kestää ja kestää. Ja luultavasti tästä syystä yöunetkin ovat olleet katkonaisemmat useamman viikon. MUTTA joinain öinä (kuten viime yönäkin) me on saatu takas se yksi 4-5 tunnin unipätkä, loppuyö heräillään sitten suurinpiirtein parin tunnin välein. 

Päivisin E on aika "viihdytettävä" tapaus ;). E ei viihdy yksin oikeastaan hetkeäkään, satunnaisesti saattaa leikkimatolla unohtua leikkimään kymmeneksi minuutiksi, vaikka en olisikaan vieressä, mutta useimmiten äidin pitää touhottaa vieressä jotakin ;). Päikkärit on edelleen 15-60 minuuttia. Päivisin mä saan harvoin nukkua, koska E nukkuu itse niin lyhyitä pätkiä, etten kerkiä aina edes nukahtamaan siinä ajassa.

Luulen, että tällä hetkellä mun väsymys johtuu siitä, että yöheräilyjen lisäksi joudun olemaan päivälläkin jatkuvasti aktiivisena viihdyttäjänä. Ja kun en pääse missään välissä nollaamaan tätä tilannetta, niin tää väsymys alkaa oleen ihan normaali olotila :P Siellä varmaan aika moni muukin tietää tän fiiliksen?! Viime viikon "omaa aikaa" oli se, kun kävin koiran kanssa eläinlääkärissä xD Että semmosta. Toki välillä T lähtee E:n ja koirien kanssa lenkille ja sekin on iso juttu. Mutta kun toinen tekee kahta työtä, niin jostain se on aina pois.

Mutta tiedostan sen, että asiat vois olla PALJON huonommin, meillä sentäs nukutaan yöllä ne syöttöjen välit eikä niitä hampaita tarvi itkeä joka päivä. Eiköhän tää väsymys tästä jossain vaiheessa taltu, viimestään sitte ku kaikki lapset on muuttanu pois kotoa :P Noin! Nyt ei tarvi siitä väsymyksestä vatkata enempää, joten voidaan siirtyä muihin, pirteämpiin asioihin! :P

Meillä oli T:n kanssa tällä viikolla 2. hääpäivä, E juhlisti sitä kääntymällä selältä mahalle. Monta kertaa :) Sitä onkin viime päivät treenattu ahkerasti :). Yleensä kääntyessä E laittaa nyrkin suuhun ja huutaa siihen samalla kun kääntyy :DD. On meinaan aika huvittavan näköistä!:P

Väsymyksestä huolimatta ollaan nähty E:n kanssa ystäviä joka viikko, se jos mikä piristää ♥ Mun lähipiirissä on onneksi muitakin lapsiperheitä, jotka hyvin ymmärtää, millaista se arki pienen lapsen kanssa on. Ja muutkin ystävät ovat kyllä hyvin hengessä mukana :) ♥  Ystävät onkin mulle todella tärkeä voimavara ♥

Mua jotenkin harmittaa se, että en osaa oikein kunnolla kertoa, kuinka mahtavaa tää arki silti kaikesta huolimatta on. En vaihtais tätä mihinkään. Koen, että tää kaikki on niin ikimuistoista aikaa, etten haluais että tää loppuis ikinä. Voi, kun E pysyis aina äidin pikkuvauvana ♥ Ei tuu tarpeeks usein sanottua ääneen sitä, että on tää elämä vaan aika ihanaa. Ne väsyttävät ja voimia vievät asiat sen sijaan sanoo ääneen paljon herkemmin. Ja sen vuoksi toiset saavat tästä arjesta ehkä vääristyneen kuvan. No on sekin totta, että välillä ois kiva päästä ystävien kanssa istumaan iltaa oikein pitkän kaavan mukaan (siis ilman lapsia) tai nukkua niin pitkään ku unta piisaa. Tai, että sais miehen kanssa viettää aikaa muulloinkin kun iltaisin puolikoomassa, kun E on jo nukkumassa. Mutta aikansa kutakin, nyt saan keskittyä Eetin kanssa touhuamiseen ja onhan meillä yhdessä paljon ihania hetkiä ♥ Niinkuin tässä alla, kun E heräs yks päivä lenkin jälkeen vaunuista niin hyväntuulisena :)

(Kantoreppu on ollut nyt muuten ahkerassa käytössä. Lenkillä ja kotonakin :) )

Ja onhan tässä ollut muutakin juhlan aihetta, mun ensimmäinen "vauva" täytti viime viikolla jo 7 vuotta! Muru siis :) Näin pieni Muru on joskus muinoin ollut... ♥

Lähipiirin lasten synttäreitäkin on juhlittu ja tänä viikonloppuna on taas yhdet yhteisssynttärikemut tiedossa :). Sitten taitaakin hetkeksi juhlien puolesta rauhoittua, johan niitä olikin koko kesä täynnä. Ikävä kyllä hautajaisetkin meillä on lähiaikoina tiedossa, T:n mummi lähti taivaan kotiin tällä viikolla ♥ Onneksi hän oli kuitenkin saanut elää pitkän, hyvän ja rakkautta täynnä olevan elämän ♥

Palaillaan taas, toivottavasti jo piakkoin uuden postauksen merkeissä :)